Toinen osa keskiviikkoa

Keskiviikon postaus on kahdessa osassa järjettömän kuvamäärän takia. Ensimmäiseen postaukseen kuuluu kahden ensimmäisen hevosen ratsastus ja tähän seuraavat kaksi. Joten jos et ole vielä lukenut edellistä postausta kannattaa kurkata se läpi ennen tämän lukemista!

Haettiin Saran kanssa laitumelta Hulina ja Fraula. Sara sai Fraulan hoidettua jo kokonaan itse, joten pystyin keskittymään kaikkeen vähemmän oleelliseen Hulinan kanssa kuten letittämiseen. Letitin myös Fraulan harjan, koska tiesin nousevani hetkeksi senkin selkään enkä pidä ratsastaessa siitä, että harja hulmuaa vapaana ja sotkeutuu käsiin. Alkuun noustiin molemmat poniemme selkään minä Hulinan ja Sara Fraulan.

Sara & Fraula

Menin Hulinan kanssa estejalustimen mitoilla, koska viimeksi sain jalat hieman kipeäksi hypätessä, joka johtui melko pitkästä este tauosta. Ajattelin sen tekevän itselleni ihan hyvää, koska täytyy minun pohkeen paikka ja muut nomaalit asiat kyetä tekemään lyhyemmälläkin jalustimella. Hulina oli reippaalla tuulella, mutta kiinnostus eteenalas jutuista oli lähes täysi nolla.

Saralla ja Fraulalla meni hyvin vaikka Fraula olikin turhan reipas. Muutama asennon muistutus auttoi heidän työskentelyään. Sara teki Fraulalla aika paljon käyntityöskentelyä ihan vain totutellakseen taas pitkän tauon jälken Fraulan selkään. Ravissa kevennys sujui jo hyvin kun sen oli kerrannut jo Valdella. Sara on tosiaan ratsastanut vasta vain muutamia kertoja ja kaikki kerrat meillä, mutta rohkeasti yrittää ja muistaa opitut asiat hyvin sekä kuuntelee neuvot ilman vastaväitteitä.

Nousin itse välissä Fraulan selkään ottamaan sen kanssa laukat. Ensin tein hetken ravissa töitä, että sain Fraulan kuulolle ja rauhallisemmaksi. Kun meno oli hallittua nostin laukan ja tein laukassa hetken itseni kanssa töitä, jotta sain istunnan hallitummaksi. Riittää kun Fraulalla ei mene vähään aikaan, laukkaan on heti hankalampi päästä istumaan kunnolla.

Hetken laukkojen ja ravien jälkeen nousin vielä hetkeksi Hulinan selkään. Mentiin vain vähän ravia ja sitten loppukäynnit. Hulinan jälkeen keskityin neuvomaan Saraa ja napsimaan Sarasta ja Fraulasta kuvia. Sara ja Fraula ravailivat vielä vähän ja ottivat sitten loppukäynnit. Hoidettiin hevoset pois ja vietiin laitumelle, jossa oli tarkoitus harjata Tiana. Harjaus tuntui tosin mahdottomalta, koska paarmoja oli ihan hirveästi, eikä Tiana kyennyt olemaan hetkeäkään paikoillaan vaan spurttaili ja hyppi tasajalkaa potkiakseen paarmoja pois. Harjan ehdin harjata, mutta en viitsinyt riskeerata itseäni Tianan jalkojen alle.