sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Inkan kanssa tallilla

Perjantaina menin Inkan kanssa tallille. Inka on viimeksi käynyt sillon kun Ralli vielä oli meillä eli viime vuoden keväänä eikä ole sen jälkeen hevosen selässä ollut. Pyöräiltiin tallille hieman alle 20 kilometriä ja haettiin Fraula ja Donski etupihan puomille hoidettaviksi. Inka laittoi Fraulan maasto kuntoon ja minä Donskin. 

Donskilla sattui olemaan Lispin vanha vaalenpunainen huopa johon metsästin aikanaan Horse Fairista korvahupun samaan sävyyn. Ötököitä oli paljon lämpivän ilman takia ja Donskin harja ei pahemmin suojaa korvia eikä otsaa, joita ötökät innoissaan söivät. Huppu pilkotti harjapakista, joten nappasin sen ja kokeilin sitä Donskille. Onneksi se oli sopiva ja pään ravistelu loppui. Pääsin varustamaan Donskin loppuun ja lähdettiin maastoon.

Inka jännitti alkuun koko ratsastusta, mutta rentoutui aika nopeasti Fraulan selkään. Maasto sujui hyvin, mutta Donskin arkominen häiritsi minua koko matkan ajan. Käytiin reilu 11 kilometrin lenkki ja yritettiin vielä tallin suoralla ottaa laukka kuvia, mutta ne ovat niin kaukaa ja osa tärähtäneitä, etten viitsi niitä julkaista.


Seuraavana meillä oli vuorossa Hulina ja Valde, jotka pääsivät hyppäämään. Inka hoiti Valden kuntoon ja minä Hulinan. Sen verran kävin Valden luona, että sovitin sille Fraulan satulaa. Satula näytti minun silmin jopa paremmalta Valden selkään, koska se sai olla oikealla paikallaan ilman, että se tuli lapojen päälle. Otettiin satula kokeiluun ratsastaessa eikä huomattu Valden liikkumisessa mitään haittaa, joka johtuisi satulasta. Ainoastaan ratsastajan oli helpompi nousta kevyeen istuntaan yleissatulasta kuin koulusatulasta.


Hulinan kanssa esteet sujui ihan kivasti vaikka vauhti ja ratsastajan ruostuneet vähäisetkin estetaidot haittasivat menoa. Pitäisi taas hypätä enemmän ja keskittyä enemmän teihin sekä ylipäätään asentoon. Hulina yllätti minut siinä mielessä, että kenttä on se paikka jossa tämä poni ei tahdo yleensä edes ravata kunnolla saatika laukata muuta kuin keinuheppa laukkaa.




Inkalla ja Valdellakin sujui loistavasti siihen nähden, että välissä on ollut yli vuoden tauko ratsastuksesta. Alkuun Inka jännitti esteelle tuloa ja kääntymisiä, mutta hiljattain ne alkoivat sujua. Inkalle jäi ainakin hyvä mieli ratsastuksesta ja se teki itsellenikin hyvän fiiliksen. Toivottavasti nähtäisi Inka vielä lähiaikana tallilla!



Lopuksi nousin vielä Valden selkään ja hyppäsin muutaman esteen. Olin heiman hukassa Valden selässä, mutta se onneksi antoi paljon virheitäni anteeksi. Asentoni näyttävät aika kamalilta, mutta treenaamalla oppii ja aikaisemmin opittuja asioita palautuu mieleen. Valdella oli kyllä kiva kokeilla hypätä toista kertaa ja toivottavasti ei jää viimeiseksi kerraksi. Onneksi on vielä laidunkautta jäljellä! Lopuksi käveltiin Hulinan ja Valden kanssa kössinlenkki ympäri ja päästettiin hevoset laitumelle.




Lähden maanantaina 10.7 Juvalle ja tulen kotiin 17.7 sunnuntaina, jonka jälkeen alkaa taas tallille menon suunnittelu. Reilun viikon ehdin olla kotona kunnes taas 27.7 menen isoseksi riparille ja kun sieltä kotiudun ei ole montaa päivää lomaa jäljellä. Joten postauksia tulee aika harvaan, jos aikaa ei jää muiden ehdoteltujen postausten tekoon.

2 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia! Niin hankala uskoa, et toi on sama hulina ku uotilas!? Ei se siel.ees.hypänny kunnol? Ja hyppää muutenki hienosti pikkuponniks sun.kans! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onhan tuo poni päässyt paljon eteenpäin siitä mitä se silloin oli reilu kolme vuotiaana :)

      Poista