Fraula on se meidän ns. pomminvarma luottoratsu, tosin toisten mielestä se on aivan liian menevä ja höslää omiaan. Minä ja Paula taas saadaan usein pyydellä neitiä jopa eteen, toki oma moottori kyllä lähtee hienosti käyntiin. Fraula on myös aivan ihana lasten kanssa ja osaa sillon käyttäytyä sopivalla tavalla. Kun taas tulee ratsastaja asenteella osaan kaiken, Fraula pistää menemään 6-0 höykyyttäen ratsastajaa. Perus ratsastuksella Fraula on mitä ihanan ratsastaa ja tekee mielellään kaikkea. Se on maastossa varma menijä, eikä säiky pieniä tai omiaan. Sen kanssa voi touhuta kaikkea päästä päähän paitsi mennä veteen, siihen neiti ei soustu niin millään.
Fraula on myös osaavampi kuin puska ö, se tekee kyllä kun siltä vain pyytää oikein. Työmotivaatio tammalla siis on hyvä ja se oppisi varmasti nopeasti lisää jos jollain olisi sen kanssa aikaa ja jaksamusta harjoitella.
Itse tutustuin Fraulaan sen tullessa meille, olin hieman ennen sitä käynyt muutamaan kertaan Paulalla. Nuorempana Fraulalla ratsastus oli minulle hitusen hankalaa, koska jalat eivät yltäneet oikein minnekkään suuntaan ja n.11 vuotiaan 120cm pikku ihmisen oli haastava keikkua kyydissä. Myöhemmin kasvaessani ratsastin Fraulalla paljonkin ja tein sen kanssa vaikka ja mitä! Sen kanssa on menty yömaastot ja paalinnarulla ratsastukset. Fraula oli ja on edelleen oikein opettavainen neiti.
Yhden ainoan haastavemman puolen Fraula omaa, meinaan uusien hevosten hankalan hyväksymisen. Se pistää alkuun ajattean ihan tosissaan ja hyväksyy uudet melko hitaasti laumaan mukaan. Tämän takia esimerkiksi Hope oli ensin jonkin aikaa lammastarhassa, josta ne pääsi rauhassa tutustumaan aidan yli ja yhteenpäässessään se vielä ajoi Hopea jonkin aikaa, kunnes Hope yllättäin veikin johtajan paikan Fraulalta.
Siis Fraula on vaan niin käsittämättömän kaunis! Tätä ei voi kun kadehtia :o Ja ihana tuo siima
VastaaPoista