Istuva reissaaja ilman hikeä ja vaivannäköä?

Vapun juhlinta tallilla sujui hieman ristiriitaisissa tunnelmissa hyvän tunnelman ja kamalan sään välillä. Ensimmäinen tunti meni porukalla hevosten harjaamisella ja letityksellä ihan kamalassa tuulessa. Heti kun jotain oli saanut tehtyä tuli puuska, jota hevonen säikähti tai kaikki tarvittava lensi pois paikaltaan. Letitys siis oli hieman ongelmallista ja lopputulos oli kaukana prinsessa poni ajatuksesta.

Asiasta toiseen kuten kuvasta näkyy Donski on vielä huonossa lihaksessa ja muutenkin melko rimpula. Asiaa hoidetaan/korjataan koko ajan. Vapaasta heinästä Donski ei ole ainakaan toistaiseksi saanut massaa, joten toiveena on, että laitumella sitä kertyisi. Saa nyt nähdä kuinka käy ja mitä lisiä tulee tarvitsemaan.

Letittelyn sun muun jälkeen oli vuorossa hevosen kanssa tehtävärata ja muuta pientä. Hevoset sai jäädä kyseisenä lauantaina melko vähälle liikutukselle sateen, rännän ja rakeiden piiskatessa ikävästi tuulessa. Siirryttiin siis sisälle ja jatkettiin sisällä erilaisilla peleillä ja muuten vain hauskanpidolla.

Seuraavalla kerralla tallilla ollessa tulikin ratsastettua pitkästä aikaa kaikki kolme tammaa. Ensimmäisenä ratsastin Hulinan, joka kuvasta nähdenkin voi melko pyöreästi. Menin kentällä ja syynä siihen oli, että halusin haastaa itseni taas kunnolla. No tunti vierähti yllättävän nopeasti pelkällä käynti ja ravi työskentelyllä, mutta pakko sanoa, että olin ja olen edelleen hyvin ylpeä Hulinasta! 

Hulinalle kentällä liikkuminen on jollain tasolla vastenmielistä. En tiedä onko syynä se, että kenttä on tarhan sisäpuolella, ratsastuskoulu ajat vai jokin ihan muu. Lähiaikana Hulina on yllättäen alkanut liikkumaan kentällä käynnissä ja ravissa hyvin, mutta laukka on edelleen keinuheppa laukkaa, jos luvassa ei ole esteitä. Tavoitteenani on saada poni nyt alkuun kulkemaan käynti ja ravi moitteetta kentällä ja sitten aloittaa hyvältä pohjalta laukan työstäminen.

Tosiaan Hulinan kanssa siis mentiin melko paljon temmon muutoksia, siirtymisiä, ympyröitä ja muuta joka aktivoi juuri Hulinaa liikkumaan ponin ollessa alkuun melko laiska. Nopeasti Hulina kulki reippaasti pyynnöstä eteen ja alkoi muutenkin toimimaan kivasti. Valitettavasti ratsastuskuvia en saanut yhdenkään hevosen kanssa.

Seuraavana vuorossa oli Fraula. Yllätyin itse valinnastani, koska myös Donski oli liikuttamatta. Ehkä se etten ole käynyt Fraulan selässä oikeasti pitkään aikaan oli osasyy valintaan. Ja se miksi en Fraulan selässä ole ollut on mysteeri minulle. En vain jostain syystä ole sinne noussut ja käyttänyt muita ratsastajia tekosyynä itselleni. Tietysti Fraula liikkuu enemmän kuin muut, mutta se ei estä millään tavalla minun ratsastustani. Näin jälkeenpäin pidän itseäni tyhmänä, koska Fraula on oikeasti ihan huippu tamma.

Fraulan kanssa tosiaan mentiin kentällä ilman satulaa. Satula olisi ehkä kannattava ajatus pitkän tauon jälkeen tamman selästä, mutta aikanaan mennessäni paljon Fraulalla menin pääasiassa ilman satulaa, joten ehkä alitajunta puuttui peliin jollain tasolla ja päädyin vanhaan tuttuun ratkaisuun. No tarkoitus oli kuitenkin vain höntsäillä kentällä, joten ei sillä niin väliä. 

Mentiin isoja teitä, keskiympyröitä, temmon vaihtoja ja muita helppoja kuvioita, joihin molemmat olimme kykeneväisiä. Fraula tosin kykenisi paljon enempään, jos siltä vain pyytäisi ja osaisi pyytää oikein. Monet helpot asiat on Fraulan kanssa ei niin helppoja, mutta kuka nyt haluisi päästää selässä istuvan reissaajan ilman hikeä ja kovaa vaivannäköä? Ei ainakaan Fraula. Tämä ratsastus kuitenkin sujui moitteetta ja into Fraulan kanssa touhuamiseen taas syttyi.

Viimeisenä vuorossa oli Donski, joka vapaapäivän jäljiltä oli turhan energinen. Alkuun pellolla kaikki sujui hyvin käynnissä ja ravissa tehden kahdeksikkoja ja muita kuvioita. Ensimmäinen laukan nosto meni täysin omasta syystäni pilalle ja loput laukat nousikin hyvin, mutta laukka oli hyvin heikosti hallinnassa tamman vedellessä tuhatta ja sataa. Omalla ratsastuksellani olisin voinut asiaa alkaa korjaamaan enemmän kuin korjasin, mutta yksi kohtalainen lyhyt laukka saatiin ja siihen se jäi odottamaan ensi kertaan.

Ravissa tein vielä lopuksi ympyröitä ja kahdeksikkoja ja tamma malttoi lopuksi jopa hetken keskittyä. Käveltiin takaisin kotiin ja matkalla muut hevoset nähdessään laitumella oli Donskille hyvin hyvin suuri järkytys. Ensin tuntui sydämen tykytys, hevonen pysähdyksessä täysin jäykkänä valmiina joko juoksemaan täyttä vauhtia karkuun tai jäämään paikalleen kivettymään. Donski valitsi kuitenkin hyvin kootun ravin, jollaista siltä ei ole nähty aiemmin. Eihän siinä voinut kuin nauraa ja tarkastella, ettei olla harkitsemassa sinkoamista tai muuta mukavaa pääni menoksi.

Viime metreillä vielä tallin omistaja tuli koirien kanssa lenkiltä takaisin päin ja Donski heidät huomasi sivutieltä melko kaukaa meistä ja sai uuden paskahalvauksen. Ei laisinkaan Donski otti muutamat reippaammat sivu askeleet ja askeleet eteenpäin askellajissa, josta en suoraan sanoen voi olla varma. Ehkä ravia tai jotain sen ja kaikkien muiden askellajien sekoitusta,